Elokuva Kirjat 

Aikamatkailua ruumispedot kintereillä

Pakomatkalla. Sairastuin tammikuussa poikkeuksellisen rajuun influenssaan, josta toipuminen vei kauan. Mieli ei jaksanut askarrella yhteiskunnallisten tai filosofisten kysymysten parissa, joten turvauduin vanhaan, tuttuun ja luotettavaan kumppaniin: fantasiaan. Ja ennen kuin kukaan ehtii älähtää, totean, että monet fantasiakirjallisuuden klassikot ja modernit teokset käsittelevät tärkeitä, niin yksilöä kuin koko ihmiskuntaakin koskettavia teemoja, mutta petipotilaana halusin ryydittää arkeani maagisilla elementeillä ja mielikuvituksellisilla olennoilla. Halusin paeta.

Aikahyppy. Olin jo pitkään silmitellyt yhdysvaltalaisen Ransom Riggsin kirjaa Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille (Schildts & Söderströms, 2012), mutta jostakin selittämättömästä syystä en ollut tarttunut siihen. Vasta kun toinenkin osa Kolkko kaupunki (Kustantamo S&S, 2016) ilmestyi suomeksi, tokenin ja kaappasin kaksikon kirjastosta. Onneksi, sillä ne esittelivät minulle kiehtovan katraan, jonka seurassa pääsin aikamatkalle 1930- ja 40-luvun Isoon-Britanniaan, ja reaalimaailma risteytyi eriskummallisen todellisuuden kanssa.

Paranormaali. Riggsin kirjojen päähenkilönä on viisitoistavuotias amerikkalaispoika Jakob Magellan Portman, jonka isoisä kertoo Walesin edustalla sijaitsevasta lumotusta saaresta ja siellä olevasta orpokodista. Lapsilla on yhteinen piirre eli he kaikki ovat eriskummallisia. Jokaisella on jokin yliluonnollinen kyky: Emma synnyttää tulen käsissään, Millard on näkymätön, Fiona osaa kasvattaa kukat, puut ja muun flooran ylinopealla vauhdilla jne. Myös orpokodin johtajatar, neiti Alma LeFay Peregrine, paljastuu poikkeukselliseksi, sillä hän on ymbryne, joka pystyy manipuloimaan aikaa ja muuntautumaan muuttohaukaksi.

Periviholliset. Ymbrynen tehtävänä on suojella eriskummallisia lapsia, sillä tarinassa on tietenkin vastapooli: näkymättömät hirviöt, kuoriot, sekä kirottujen veljeskunta, ihmisten kaltaiset kalmiaat, jotka haluavat itselleen eriskummallisten kyvyt noustakseen maailman valtiaiksi ja alistaakseen muut. Kun kuorio tappaa Jakobin isoisän, seikkailu käynnistyy ja sysää elämäänsä tylsistyneen Jacobin ja tapahtumat liikkeelle vastaanpanemattomalla voimalla.

Valokuvat. Yksi Riggsin teosten pääidea on hyödyntää vanhoja ja autenttisia valokuvia, jotka kirjailija on löytänyt kirpputoreilta ja antiikkimarkkinoilta. Hän on myös lainannut muiden keräilijöiden kuvia. Ne ovat hämmentäviä, ihmeellisiä, hauskoja, tunteikkaita ja mystisiä. On kiinnostava huomata, miten kuvien katsominen ohjaa lukemista, luo tunnelmia ja antaa henkilöille ja tapahtumille uudenlaisia syvyyksiä. Ilman niitä tarina saattaisi tuntua köykäisemmältä.

Kasvutarina. Monipolvinen matka eriskummallisten lasten seurassa on Jakobin kehitystarina, joka jatkuu yhä, joskin kirjasarjan kolmatta osaa, Library of souls, ei ole vielä suomennettu. Seikkailu on samalla kertomus ystävyydestä, rohkeudesta, yhteen hitsautumisesta, luopumisesta, rakkaudestakin. Aikana, jolloin erilaisuus herättää jälleen monenlaisia pelkoja, Riggsin kirjat ovat tähdellisiä, koska ne avaavat erilaisuuden voimaa ja muistuttavat asioiden monisäikeisyydestä ja -ulottuvuudesta.

Jännitystä. Ransom Riggs on opiskellut elokuva-alaa ja tehnyt lyhytfilmejä nettiin, mikä näkyy hänen kerronnassaan. Hän kuljettaa taitavasti juonta ja annostelee jännitystä tavalla, joka pitää lukijan varpaillaan, ja tietenkin helpotuksen hetkellä päälle käy mitä karmein ruumispeto. Lasten vuoropuhelu on luontevaa, ja ihailen tapaa, jolla Riggs kuvailee ympäristöjä. Yllätyin, kun huomasin, että kääntäjiä on kaksi. Ensimmäisen osan on suomentanut Virpi Vainikainen ja toisen osan Kaisa Kattelus. Olisi kiinnostava tietää, miksi kustantamo on vaihtanut kääntäjää fantasiasarjassa, jolle on ominaista oma persoonallinen kielensä ja maailmansa.

Elokuva. Tim Burton on ohjannut Riggsin kirjasarjan ensimmäisestä osasta elokuvan. En ole nähnyt sitä, mutta googletin saadakseni tietää, pitäytyykö ohjaaja alkuperäisessä tarinassa. Paljastui, että elokuvan loppu poikkeaa oleellisesti Riggsin versiosta, minkä vuoksi en aio katsoa leffaa, ennen kuin olen lukenut trilogian päätösosan. Ihastuin kuitenkin elokuvan suunnittelusta ja visuaalisesta maailmasta kertovaan kirjaan The Art of Miss Peregrine’s (Quirk Books, 2016), jonka hoksasin kirjakaupassa. Kannattaa käydä selailemassa. Loistava lahjaidea Burtonin ja fantasian ystäville, vink-vink!


Helmet-lukuhaaste

Ransom Riggsin kirjoilla ruksaan Helmet-kirjastojen lukuhaasteen kaksi kohtaa: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille sopii kohtaan 9 (toisen taideteoksen inspiroima kirja), sillä kirjailija on saanut innoituksen tarinaansa vanhoista ja autenttisista valokuvista. Kolkko kaupunki on sekin fantasiakirja, joten se mallaa täydellisesti kohtaan 31.

Jätä kommentti

kymmenen + kahdeksan =