Teatteri 

Kun naisen kunnia katoaa

Sopimus  Esityksen alku riisuu katsojan aseista, kirjaimellisesti. Teatterissa on aina kyse leikistä, mutta nyt näyttelijä Pia Andersson paaluttaa pelisäännöt näkyväksi ja kehottaa Kikka Fan Clubin yleisöä katsomaan kaikkea avoimesti, kannustavalla asenteella, ei kritisoiden, ei paheksuen eikä virheitä etsien. Vasta sitten hän siirtyy rooliin. Vasta sitten näemme Kikan.

Aikatasot  TTT Kellariteatterin näyttämöllä vuorottelevat menneisyys, nykyisyys ja ajoittain myös tulevaisuus. Vuonna 2005 kuollut Kikka herää henkiin muistelujen, musiikin, videotallenteiden ja rekvisiitan kautta: farkkutakki, huulipuna, korkokengät, peruukki. Andersson tasapainoilee taitavasti eri vuosikymmenten välillä, ja hänen suora kontaktinsa katsojiin muistuttaa tehdystä sopimuksesta: ei arvostelua vaan ymmärrystä.

Vitsi?  Yksi Kikkaa muistelevista on kirjailija Pekka Hiltunen (kertojana Mikko Roiha), joka aikuisena miehenä osallistui miesystävänsä kanssa Kikan fanien tapaamiseen Tampereella. Kertomus on hauska, mutta eniten puhuttelee Hiltusen tunnustus siitä, miten Kikka oli hänelle sopivasti camp ja tapaamiseen meno lähinnä vitsi. Tilaisuudessa kuitenkin paljastui, miten hurmaava Kikka tosiasiassa oli ja miten hienosti hän osasi ottaa kaikenlaiset yleisöt, kuten nuoret tytöt, joita fan clubissa eniten oli.

Maku  ”Maun avulla erottelemme ja luokittelemme ihmisiä ja esineitä sekä tulemme muiden luokittelemiksi. Maku pitää yllä eriarvoisuutta ja on sen vuoksi vallankäytön väline”, Kikka/Pia toteaa Pierre Bourdieu´ta lainaten, ja tämähän lainaus osuu. Kikka luokiteltiin omana aikanaan huonon maun edustajaksi. Kuka niin teki? Miksi? On kiinnostavaa, että Kikan biisien säveltäjät ja sanoittajat tekivät työnsä nimimerkeillä: Kirsi Sunilan, Sipi Castrénin, Inari Katramon ja Kristiina Sydänmaan takaa paljastuu ammattilaisten kaarti: Juha Vainio, Ilkka Vainio, Veikko Samuli ja Risto Asikainen.

Häpeä  Esityksen karmeimmat hetket koen, kun valkokankaalle heijastuu pätkiä Yleisradion Sabatti-ohjelmasta (vuodelta 1990), jonka juontajina toimivat Anu Panula ja Tapani Ripatti. Ohjelman vieraiksi oli pyydetty kolme artistia: Irwin, Kikka ja Pasi Kaunisto. Juontajakaksikko lyttää ja pelkistää vahvoine ennakkoasenteineen ja rasvaisine kommentteineen Kikan tuotteeksi ja rintavaksi bimboblondiksi, jolle on lupa nauraa julkisesti. ”Huumoria tämä vain on.” Edes se, että Pia Andersson esittää pitkän haastattelun laulaen – huikea, hauska suoritus! – ei onnistu häivyttämään ammattikuntaani kohtaan tuntemaani häpeää. Se oli toisenlaista aikaa, on typerä tekosyy. Ihmisen kunnioittaminen on aina kuulunut toimittajan ammattitaitoon. Siitä ei Sabatissa näy jälkeäkään.

Viihdyttäjä  ”Niin kunnia katoaa, sen nielee maa”, Kikka/Pia laulaa. Oodi hedelmöittymisen hetkelle komeine videotaustoineen on eittämättä yksi esityksen riemastuttavimmista kohtauksista. Koko näytelmä on rakennettu paitsi älykkäästi myös yleisöä viihdyttävästi. Mitä pidemmälle esitys etenee, sitä vahvemmaksi ja monipuolisemmaksi Kikka kasvaa – ja sitä surullisemmaksi tunnelma muuttuu, koska kaikki tietävät, että kohta vastassa on kuolema.

Moniäänisyys  Pidin siitä, miten esityksen tekijät ovat läsnä omine mielipiteineen, osa – kuten näytelmän kirjoittaja Laura Gustafsson – omilla kasvoillaan. Propsit myös säveltäjä Tuomas Hautalalle, joka on suunnitellut esityksen äänimaailman ja tehnyt uuden, Kikan musiikilliselle tyylille uskollisen laulun.

Arvostus  Kikan toive – saada olla oma itsensä ja että hänet muistetaan – on osin täyttynyt Kikka Fan Club -esityksen myötä. Oli myös liikuttavaa lukea, miten Tampereen Teatterikesä mahdollisti sen, että Kikan alias Kirsi Sirénin äiti, 72-vuotias Marita Viilonen pääsi katsomaan tyttärestään tehdyn esityksen. ”Sain nähdä, että meidän Kirsi sai arvostusta.”


Kikka Fan Club

Esitys 8.8.2018 TTT Kellariteatterissa, Tampereen Teatterikesässä.

Käsikirjoitus ja dramaturgia: Laura Gustafsson Sävellys ja äänimaailma: Tuomas Hautala Ohjaus: Sini Pesonen Valosuunnittelu ja videot: Ina Niemelä Pukusuunnittelu: Tellervo Syrjäkari Lavastus: Tellervo Syrjäkari ja Ina Niemelä Esiintyjä: Pia Andersson Äänirooleissa: Pola Ivanka alias Mika Tepsa, Rosanna Kemppi, Jarkko Lahti, Joel Mäkinen, Riku Nieminen, Annika Poijärvi, Mikko Roiha


Pääkuva: Pia Andersson Kuva © Marko Mäkinen

Sain lehdistölipun.

Jätä kommentti

6 + neljä =