Kirjat,  Lukuhaaste

Ihmiskunnan jännittävät seuralaiset

Heti aluksi annan spoilerivaroituksen.

Yritin perata vaikutelmiani Liu Cixinin ja David Mitchellin kirjoista niin, etten antaisi liikaa ilmi juonta tai oleellisia asioita, mutten onnistunut tavoitteessani. Älä siis etene pidemmälle, jos et ole vielä lukenut Luukelloja (Sammakko 2017) tai Kolmen kappaleen probleemaa (Aula & Co 2018) ja haluat nauttia niistä ilman paljastuksia.

***

Luksusta. Mikä ilo saada viettää joulu ja lokoisat lomapäivät upeiden kirjojen parissa! Nyt seuraa tykimmän luokan hehkutusta, sillä onnistuin lukemaan peräti kaksi teosta, jotka kevyesti heittämällä menevät parhaiden spekulatiivisen fiktion lukukokemuksiini.

Molemmat kirjailijat ovat minulle uusia tuttavuuksia, joskin Mitchellin vuonna 2004 julkaistusta Pilvikartastosta olen nähnyt elokuvaversion. Luukellot oli niin täräyttävä kokemus, että varasin sen jälkeen kirjastosta kaikki muut saatavilla olevat Mitchellin teokset.

On tietenkin makukysymys, millaisiin lokeroihin ko. romaanit sijoittaa. Kustantamot luonnehtivat kirjoja scifiksi (Kolmen kappaleen probleema) ja ”fantasiarouheella silatuksi romaaniksi” (Luukellot), ja kyllä, Cixinin teos on lukijansa naulitseva tieteisromaani astrofysiikan tutkimuksineen ja ulkoavaruudesta tulevine uhkineen, kun taas osa Mitchellin luomista hahmoista ja maailmasta edustaa yliluonnollista voimaa. Jälkimmäistä voisi ehkä kuvailla uuskummaksi, sillä kirjailija taituroi mestarillisesti kerronnan eri keinoin.

Kenen puolella? Luukellot-romaanin yhtenä päähenkilönä on englantilainen, Gravesendin kaupungista kotoisin oleva Holly Sykes, joka toimii katalysaattorina eri aikatasojen tapahtumille. Normiporukan, meidän tavisten, rinnalla näyttäytyy kaksi yliluonnollisia kykyjä omaavaa ryhmää: ankoriitit ja horologit. Häikäilemättömyys, julmuus, väkivalta, kamppailu vallasta ja sieluista ovat läsnä alusta asti, eikä tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen, ettei tilanteesta selvitä ilman merkittävää yhteenottoa – ja sehän totta vie saadaan!

Sykesin myötä lukija tutustuu mm. Cambridgessa opiskelevaan huikentelevaiseen Hugo Lambiin, sotakirjeenvaihtaja Edmund Brubeckiin, katkeroituneeseen ja pahassa luisussa olevaan kirjailija Crispin Hershey´hin ja Atlantilta Irlannin rannikolle huuhtoutuneeseen pakolaispoika Rafiqiin. On merkillistä, miten ryhdikkäänä Mitchell pystyy monisäikeisen kudelmansa pitämään. Tällä tarkoitan sitä, etten lukijana kokenut kertaakaan olevani eksyksissä, vaikka teoksen maailma laajeni koko ajan, moneen suuntaan.

Faktoilla ryyditetty. Se mikä Luukelloissa minua eniten viehätti, on Mitchellin kyky vaihtaa kerronnan tyyliä niin kuvattavan ajanjakson kuin keskiössä olevan miljöön ja henkilöiden, tai paremminkin heidän luonteensa ja ominaisuuksiensa mukaan. Kirjailijan tietämys maantiedosta, historiallisista tapahtumista, taidelajeista, populaarikulttuurin virtauksista jne. on hämmästyttävä. Tarina on täynnä silmäniskuja samaa aikaa (vuodesta 1984 → ) eläneille ja maailmantapahtumia & muoti-ilmiöitä todistaneille. Kirjallisuuden ystäville Crispin Hersheyn yksinäinen planeetta -osio on silkkaa herkkua.

Ihmistä riepottelevat tunteet ja vietit – rakkaus, himo, kaipuu, pelko, viha – ovat vahvasti läsnä, onhan Luukelloissa kyse lahjoista suurimmasta, elämästä, osalla henkilöistä jopa iankaikkisesta sellaisesta. Lukija joutuukin puntaroimaan kuolemattomuuden hintaa. Mitä antaisin, jotta saisin sen? Kenet uhraisin, jotta voisin elää ikuisesti?

Hävityksen aikakausi. Elämästä ja kuolemasta on kyse myös Kiinaan sijoittuvassa Kolmen kappaleen probleemassa. Jo kirjan aloitus lyö lujaa. 15-vuotias tyttö ammutaan alas kapinallisten päämajan katolta, hänet ripustetaan teräsportin metallitankoon ja tytön pää tulitetaan pirstaleiksi. Seuraavaksi lukija saa todistaa Tsinghuan yliopiston kvanttimekaniikkaan perehtyneen fysiikan professori Ye Zhetain häväistyksen ja hengiltä hakkaamisen. On vuosi 1967 ja käynnissä perinteisen kulttuurin hävitystyö, suuri kulttuurivallankumous.

Hengestään on päästä myös Ye Wenjie, Ye Zhetain tytär, mutta hänet Liu Cixin säästää, onhan kyseessä yksi kirjan tärkeistä ja arvoituksellisimmista päähenkilöistä.

Tyttären mukana matkaan Punaiselle rannikolle ja alan vähin erin perehtyä radioastronomiaan, parabolisiin antenneihin, auringon energiapintoihin, mikroaalto- ja sähkömagneettiseen säteilyyn. Kyllä, tämä on vinkki: pidä lähettyvillä kelpo tietosanakirja tai kännykkä googlaamista varten. Osa tieteissanastosta meni silti yli hilseen, mutta hyvä uutinen on, ettei se pahemmin haitannut lukukokemusta – joka oli huikea!

Eilen, tänään, huomenna. Kuten Mitchellin teoksessa, myös Kolmen kappaleen probleemassa aikahaitari venyy monelle vuosikymmenelle. Cixinin kirjassakin on useita näkökulmahenkilöitä, vaikka kukaan heistä ei puhukaan minä-muodossa. Henkilökaarti on kovin miehinen, öykkärimäinen poliisikapteeni jopa turhan kliseinen.

Keskeisin heistä on Nanoteknologian tutkimuskeskuksessa työskentelevä professori Wang Miao, joka yhdessä poliisikapteenin kanssa yrittää selvittää tutkijaryppään kuolemansyitä. Sen myötä hän uppoutuu Three Body -virtuaalipeliin ja alkaa ratkaista ulkoavaruuden siviilisaatioon liittyviä kysymyksiä. Nämä peliosuudet ovat todella vangitsevia, elokuvanomaisia kohtauksia, joiden lumo säilyy mielessä pitkään.

Kriittinen katse. Cixinin teoksessa Maan ulkopuolinen elämä nähdään uhkana, mutta kiinnostavaksi tarinan tekee se, että lukijan on vaikea päätellä, onko kyse sittenkään avaruusolioista vai poikkeuksellisen monimutkaisesta salaliitosta, jossa tiedettä hyödynnetään vaarallisella tavalla.

Syy, miksi päätin blogata näistä kahdesta kirjasta yhdessä, liittyy niiden pessimistiseen maailmankuvaan. Tai ehkä pitäisi puhua kauhuskenaariosta, jossa Maan kohtalo on vaakalaudalla. Syy piilee ihmiskunnan vallanhalussa, ahneudessa ja haluttomuudessa ymmärtää maapallon kantokyvyn rajoja, mikä vääjäämättä johtaa maailmanluokan kriiseihin ja eriarvoisuuden nopeaan kasvuun. Juuri tästä syystä pidän scifistä ja spekulatiivisesta fiktiosta ylipäätään. Niissä käsitellään usein ihmiskunnan selviytymistä koskevia ongelmia ja spekuloidaan erilaisilla tulevaisuuden vaihtoehdoilla.

P.S. Kolmen kappaleen probleema on Muistoja planeetta Maasta -trilogian ensimmäinen osa, enkä liene ainoa, joka toivoo maailmalla jo ilmestyneiden kahden muun osan pikaista suomennosta.


Helmet-lukuhaaste

Ruksaan Liu Cixinin teoksella Helmet-kirjastojen lukuhaasteen 2019 kohdan 25 (kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa en ole aiemmin lukenut). Luukelloja en hyödynnä haasteessa, koska luin sen vuoden 2018 puolella.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

error: Content is protected !!