Onks noloo tykätä lastenteatterista?

Korkeampi matematiikka ei riitä niiden tilanteiden laskemiseen, kun olen ollut nolo. Mut hei, mitä välii! Ilman mokia ei kukaan oppisi mitään. Sitä paitsi jokainen meistä tuntee ja muistaa läpikotaisin oman kömmähdyslistansa, mutta kaverin töppäilyjä tuskin kukaan jää kovin pitkäksi aikaa miettimään.

Hölmöilyt, virheet ja nolot tilanteet ovat keskiössä Ahaa Teatterin uutukaisessa, Samu Loijaksen dramatisoimassa ja ohjaamassa näytelmässä Onks noloo? Kirjailija-toimittaja Ronja Salmen kirjoihin perustuva esitys tutustuttaa katsojat kuudesluokkalaiseen Petjaan ja tämän kavereihin Aleksiin, Elsaan, Malikiin ja Toniin. Miten monella tavalla sitä voikaan pieni ihminen mokata koulussa tai – apua! – leirikoulussa?!

Mahatyöläiset turvautuvat pakokaasuun

Loijaksen dramatisointi seuraa varsin uskollisesti Salmen kahden lastenkirjan tapahtumia, vain muutama hahmo ja episodi on poistettu tunnin mittaisesta tarinasta. Laulamista harrastava ja Iben musasta tykkäävä Petja kavereineen muodostavat sympaattisen katraan, johon nuorten katsojien on helppo samastua, vaikka henkilöt näyttäytyvätkin kirjaversioitaan karityyrisempina.

Nolot tilanteet ovat nekin koululaisille perin tuttuja: luokkakuvan otto osuu taatusti huonoon hiuspäivään, vanhempien ylihuolehtiminen toppahousuineen hävettää ja kalapuikkojen syömiskisa päättyy voittajan mahalaukun ylikuormitukseen ja koulun historian pärisevimpään pieruun.

Velhoja ja vauhtia sarjakuvamaailmassa

Onks noloo? -näytelmän koulumaailma on lempeä, sydämellinen, huumorilla höystetty ja monet erilaisuudet salliva. Ankaraa kiusaamista ei esiinny, jäynät ja muiden mollaaminen jäävät kujeilun asteelle.

Tyylilajin yltiöpositiivisuus on tekijöiltä tietoinen valinta, eikä viesti jää epäselväksi: kaikesta selviää, kun rinnalla on hyvä kaveri. Tarina etenee suht lyhyinä, itsenäisinä ja onnellisesti päättyvinä episodeina. Koulun lisäksi piipahdetaan Petjan kotona, kerrostalon rappukäytävässä, discossa, leirikoulun saunassa ja metsässä.

Veikeää ja huoletonta tunnelmaa, jota päähenkilöiden pienet epävarmuudet ja mokat rytmittävät, vahvistaa esityksen visuaalinen maailma; sarjakuvamaiset projisointikuvat, joista tykkäsin todella paljon. Ne ovat värikkäitä silmäkarkkeja, joiden ansiosta lavastukseen tarvitaan vain muutama konkreettinen esine: pari pulpettia, lipputanko.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun kehun ahaalaisten suunnittelijoiden oivalluksia ja tilaratkaisuja kiertäville esityksilleen. Kertakaikkisen hienoa duunia!

Häpeä hälvenee, kun siitä kertoo muille

Ahaa Teatterin aiemmista tuotannoista tuttu kvartetti – näyttelijät Jussi Jätinvuori, Kalle Kurikkala, Juulianna Mäkelä ja Helena Puska – purjehtivat Ronja Salmen luomassa joviaalissa kepposten maustamassa koulumaailmassa sujuvasti, joskin paikoin ehkä turhankin tutunoloisesti ilakoiden. Nelikosta vain Kurikkala näyttelee yhden roolin, hellyttävän ja sympaattisen Petjan, muut tulkitsevat kavereiden ohella muitakin rooleja: opettajia, vanhempia, naapurin kyylääjämummoa.

Teatteri suosittelee esitystä alakouluikäisistä aikuisille. Onks noloo? -näytelmää tilaavat ja sitä katsomaan tulevat ryhmät saavat myös esitykseen liittyvän oppimateriaalin.

Onks noloo?

Ensi-ilta 4.2.2019 Ahaa Teatterissa

Perustuu Ronja Salmen kirjoihin Onks noloo? ja Onks noloo? Leirikoulussa. Dramatisointi ja ohjaus: Samu Loijas Lavastussuunnittelu: Perttu Sinervo Äänisuunnittelu: Mikko M. Koskinen Valosuunnittelu: Antti Kauppi Pukusuunnittelu: Piritta Lindén Projisointikuvat: Tuomas Lius Kampaukset ja peruukit: Pia Kähkönen Lavasterakennus: Antti Kauppi Esitystekniikka: Janne Liukku Rooleissa: Jussi Jätinvuori, Kalle Kurikkala, Juulianna Mäkelä, Helena Puska

Pääkuva: Jussi Jätinvuori, Juulianna Mäkelä, Helena Puska ja Kalle Kurikkala. Kuva © Jari Kivelä

Sain lehdistölipun.