Sirkustirehtöörin synkkä yksinpuhelu

Kolmas valtakunta. Tarkoitukseni ei ollut palata kansallissosialistien Saksaan, mutta niinhän siinä kävi, kun tartuin Joel Elstelän Finlandia-palkintoehdokkaanakin olleeseen teokseen Sirkusleijonan mieli (Wsoy 2021) ja lähdin Zircco Fantasticon mukana kiertueelle.

Kohtalokas kutsu. Tarina alkaa kesällä 1940 Berliinissä, jossa sirkustirehtööri Egon Heuchler saa kutsun pahamaineiseen SS:n ja salaisen valtionpolisiin päämajaan Prinz Albrecht Straßelle. Sen jälkeen kaikki on toisin, mutta sirkuksen isältään perinyt Egon ei halua nähdä totuutta eikä ylipäänsä puuttua muitten asioihin, koska hän ei omasta mielestään pysty muuttamaan mitään.

Propagandan palveluksessa. Koska lukija tietää, mitä sodan aikana Saksassa tapahtui mm. rotuhygienian nimissä, vaatimattoman mutta sympaattisen sirkuksen Treptowerin puistosta käynnistyvä kiertue saa jo alkumetreistä lähtien ylleen sysimustat pilvet, eikä kestä kauankaan, kun Schutzstaffelin majuri Heiner Steinwampe ottaa vallan, manipuloi, nujertaa ja karsii henkilökuntaa ja luo vallanpitäjien ihmis- ja maailmankuvaa palvelevan, ajan hengen tavoittavan irvokkaan ohjelmiston, jota saapuu katsomaan itse herr Reichsführer Heinrich Himmler.

Poikkeavuudesta rangaistaan. Ei ole ensimmäinen kerta, kun sirkuslaisia käytetään fiktiossa esimerkkinä erilaisuudesta, jota norminiilojen on vaikea hyväksyä. Elstelän teos toi monin paikoin mieleeni friikkinäytöksiä järjestäneestä P. T. Barnumista (1810–1891) kertovan elokuvamusikaalin The Greatest Showman. Hugh Jackmanin näyttelemä päähenkilö on kovin imarreltu versio New Yorkissa toimineesta Barnumista, joka kohteli kaltoin kummallisuuksina esittelemiään ihmisiä ja suorastaan huijasi suurta yleisöä ”löydöillään”. Sirkustirehtööri Egonille sirkuslaiset merkitsevät perhettä, mutta Steinwampe halveksii heitä ja alistaa esiintyjät Barnumin tavoin omien tarkoitusperiensä työkaluksi. Kiinnostavaa on, että Elstelä on ryydittänyt tarinaa magialla, jota ei avata – aivan kuten taikatemppujen salaisuuksiakaan ei paljasteta ulkopuoliselle.

Pitkittyvä rakkaustarina. Yksi läpi kirjan kulkeva teema on sirkustirehtöörin ja 16 kissan kanssa esiintyvän madame Anastasia Zilevskan keskinäinen suhde. Egon Heuchler on rakastunut, se käy ilmi heti kirjan alussa, mutta kahden varttuneen ihmisen tarina ei vain tunnu etenevän. Olen samaa mieltä kuin Elstelän romaanin Helsingin Sanomiin arvostellut Jukka Koskelainen, ettei suhteen kissanaiseen – kuten sirkustirehtööri sydämensä valittua kutsuu – tarvitsisi todellakaan madella yli viidensadan sivun verran. Kaikkiaan kirjassa on sivuja 582.

Pako pulloon. Vaikka pidin Elstelän romaanista paljon, sen lukeminen oli ajoittain raskasta, mikä johtui paristakin asiasta. Kirjailija on kirjoittanut pitkiä pätkiä Egon Heuchlerin pään sisäisiä mietteitä näkyviin – kohdat on korostettu kursiivilla – ja välillä loputon ajatuksenjuoksu tuntui upottavassa suossa rämpimiseltä. Herkäksi mieheksi tunnustautuva sirkustirehtööri kun ei kestä tilannettaan vaan pakenee pulloon, mutta lukijaa jatkuva humalaan hakeutuminen ei vain jaksa kiinnostaa, ei ainakaan tätä lukijaa.

Haluttomuus puuttua. Asemansa menettäneen sirkustirehtöörin ja hänen saamattomuutensa voi nähdä vertauskuvana keistä tahansa meistä tavallisista ihmisistä, jotka emme halua puuttua näkemiimme epäkohtiin, epäoikeudenmukaisuuksiin, kiusaamiseen ja alistamiseen, koska pelkäämme itse joutuvamme uhriksi. Siitä huolimatta toivoin lukijana, että Heuchler panisi ankarammin kampoihin etovalle SS-majurille, jonka pahuudelta eivät kiertueella säästy edes pienet intialaispojat.

Avoin magialaatikko. Joel Elstelä on tehnyt pitkän uran näytelmäkirjailijana ja teatteriohjaajana. Siksi uskalsin toivoa, että hän on säästänyt parhaat paukut kirjan loppupuolelle, aivan kuten hyvissä näytelmissä tapahtuu: on yllätyksiä, katharsis ja kiinnostava loppuratkaisu. Enkä pettynyt. Sivulla 416 kirjailija marssittaa sirkustirehtöörin seuraksi merkillisen upseerin, ja siitä kerronta saa aivan uuden poljennon ja tarina imaisee lukijan mukaansa vastustamattomalla voimalla. Ihmeitäkin sirkuksessa tapahtuu.

Helmet-lukuhaaste

Ruksaan Joel Elstelän Sirkusleijonan mieli -teoksella Helmet-kirjastojen lukuhaasteen 2022 kohdan 16 (Kirjan luvuilla on nimet). Kirja sopii myös kohtiin 1, 14, 27, 29, 32 ja 43.

Pääkuva: Joel Elstelä © Veikko Somerpuro, Wsoy. Teoksen kannen suunnittelu Matti Ruokonen.