Seikkailuja ajassa, merillä ja Amurinmaalla

KATUMUKSEN HETKI. Sen synnytti Katariina Vuoren keväällä 2022 ilmestynyt Merireittejä menneisyyteen – kun rakastuin kuolleeseen merikapteeniin (Like). Ihana kirja, joka tulvii seikkailuja ja rohkeiden ihmisten ratkaisuja, vietteleviä tuoksuja ja henkeäsalpaavia näkymiä, muistoja, makuja, löytöjä ja ääniä. Ei ihme, että jään miettimään oman elämäni kaarta: olisiko sittenkin pitänyt jättää kotimanner, suunnistaa uusiin maisemiin ja löytää ikioma eeden?

Tarinan alussa kirjailija etsii aihetta ja löytää tietokirjan sivuilta karismaattisen miehen, vuonna 1836 syntyneen Fridolf Höökin, joka vuosia maailman merillä purjehdittuaan läksi etsimään onnea Kaukoidästä. Yhdessä kumppaneidensa kanssa Höök perusti idealistisen yhteisökokeilun, utopian, Amurinmaalle Venäjän itärannikolle. Kirjailija lukee kuvauksen aidasta, jonka ansioitunut merikapteeni ja valaanpyytäjä oli rakentanut kotinsa ympärille: valaan kalloja ja kylkiluita, isoja hohtavia simpukoita.

Vuori on myyty, ja niin olen minäkin. Pitäkää lujasti kiinni, me lähdemme nyt myrskyisälle aikamatkalle!

MESSIPOJASTA MERIKAPTEENIKSI. ”Minä olen etsinyt ja halunnut löytää Fridolfin samalla tavalla kuin rakastun ja teen matkaa: hitaasti, ensihetkiä ja niiden muistoja vaalien”, Katariina Vuori kirjoittaa. Tuossa nimessä on väkevä seikkailun tuoksu, hän ajattelee, ja pian kirjailijan pöydälle ilmestyy historiaa luotaava teos toisensa perään. Internetin hakukone käy kuumana, kun Vuori metsästää tietoa Tammisaaressa syntyneen Höökin elämänvaiheista.

Pian merikapteenin elämäntarinan lomaan alkaa kehkeytyä kirjailijan omien meriseikkailujen muistelo. Katariina Vuori vietti aikanaan viisi vuotta purjehtien 11-metrisellä Zest of Hong Kong -veneellä yhdessä australialaisen miesystävänsä Nickin kanssa. Nähdyiksi tulivat muun muassa Borneo, Singapore, Thaimaa, Sri Lanka, Chagos, Rodrigues, Mauritius, Madagaskar, Durban, Kapkaupunki, Namibia, St Helena, Annóbon, São Tomé, Azorit, Cadiz ja Kanariansaaret.

Tosiasiassa Merireittejä menneisyyteen – kun rakastuin kuolleeseen merikapteeniin vie kolmelle matkalle. Höökin ja Vuoren seikkailujen lisäksi lukija saa seurata käsillä olevan kirjan syntymistä, kun Vuori letittää historiallisia dokumentteja, kirjallisuutta, muistoja ja mielikuvitusta kirjalliseksi elämykseksi. Minkä määrän tekstiä ja vanhoja valokuvia kirjailija joutuukaan perkaamaan löytääkseen kaipaamansa tiedonmurut!

KENEEN SINÄ RAKASTUIT? Jo kirjan alkumetreillä Vuori raportoi lukemastaan traagisesta tarinasta, jonka mukaan hunghuusit hyökkäsivät Höökin merillä ollessa tämän Amurinmaan-kotiin ja tappoivat talon väen. Keskellä salia lamppukoukussa roikkui naisen runneltu ja verinen ruumis. Oliko hän Höökin vaimo, rakastajatar, taloudenhoitaja, naapuri?

Vuori antaa läpi kirjan lukijan ymmärtää, että hän on rakastunut karismaattiseen merikapteeniin ja haluaa siksi selvittää naissuhteiden oikean laidan – lähdeaineiston mukaan kun Höök olisi mennyt naimisiin parikin kertaa.

Minä en tästä sinnikkäästä vaimojen metsästyksestä niin kauheasti innostunut, mutta se toimii erinomaisena esimerkkinä lähteiden ristiriitaisuuksista ja meidän ihmisten epäluotettavuudesta. Vuori nostaa useaan kertaan näkyviin Amurinmaalla vuosia työskennelleen suomalaisen insinöörin Toivo Koiviston (1884–1961) kirjojen antia, joissa tämä kertoo Höökin elämästä tavalla, joka muistuttaa enemmän romanttisia seikkailukertomuksia kuin autenttisiin asiakirjoihin pohjautuvia tietokirjoja.

HOUKUTTELEVA RUNSAUDENSARVI Yksi Vuoren teoksen helmistä on eittämättä se, miten hän valottaa, pohtii ja analysoi utopiakokeiluja. Amurinmaan lisäksi suomalaiset ovat aikojen saatossa perustaneet toistakymmentä ihannesiirtokuntaa mm. Sierra Leoneen, Australiaan, Kanadaan ja Brasiliaan.

Kaukoitään suomalaisia vetivät kuvaukset viljavasta ja hedelmällisestä maasta, ja kultaakin siellä huhuttiin löytyvän. Venäjän keisari Aleksanteri II lupasi lähtijöille hyvät edut: maksuton maa-alue ainaisella hallinto-oikeudella ja täysi verovapaus 40 vuodeksi. Siirtolaiset saivat myös vapautuksen sotapalveluksesta, samoin heidän lapsensa. Rahalainakin uudisasukkaille myönnettiin. Nälkävuosien kurittamille suomalaisille moinen kuulosti taatusti taivaalliselta.

Kun Höökin kipparoima Imperator Alexander II lähti seilaamaan kohti Amurinmaata marraskuussa 1868, mukana oli 50 uskalikkoa: muurari, seppä, rakennusmestareita, maanviljelijöitä, farmaseutteja, insinööri, pari yliopisto-opiskelijaa ym. Heistä 26 (kaikki miehiä, totta kai) oli perustanut Amurinmaan yhtiön, bolagetin, jonka päätarkoituksena oli toimia kaikkien eduksi ja luoda uudisasukkaiden piiristä menestyvä ja laajeneva yhteisö.

BABES OPPII KYLLÄ Pidän siitä, miten Katariina Vuori nivoo omat purjehdusvuosien kokemuksensa osaksi Höökin ja muiden maailman meriä kyntäneiden tarinaa. Nostan hattua sille nuorelle naiselle ja noviisille, joka neljän päivän tutustumisen pohjalta lähtee purjehdusreissulle. Tuskinpa hän arvasi, että elämä valtamerien aalloilla venyisi viisivuotiseksi seikkailuksi.

Vuori kertoo ihailevansa davincimäistä moniammatillisuutta ja tietynlaista uteliasta levottomuutta, jota Fridolf Höökissä on lähteidenkin perusteella varmasti ollut. Mutta niin sitä on myös Vuoressa itsessään, joka lukee purjehdusoppaita, opettelee käyttämään ja huoltamaan moottoria ja muita teknisiä laitteita, kohtaa laulaen myrskyt ja sukeltelee Nickin rinnalla raapiakseen veneen vatsan puhtaaksi kulkua hidastavista näkinkengistä ja levänukasta. Veneestä hän tarkkailee luontoa, lintuja, meren eläviä ja sääilmiöitä. Hän kuvaa hienosti merta, sen alati muuttuvaa olemusta, värejä ja mahtia.

”Se oli kauneinta ja paratiisimaisinta mitä olin koskaan nähnyt. Elämämme on hauskaa ja huoletonta, olemme kuin Robinson Crusoe ja Perjantai, mutta emme halua tulla pelastetuiksi. Mitä meiltä puuttuu? Ei mitään.”

REALISMIA JA TOIVEIKKUUTTA Vuori on jaksottanut kirjansa kolmeen osaan, joista keskimmäisen hän on nimennyt venäläisen sananlaskun mukaan: Se joka ei ole ollut Amurissa ei tiedä, mitä epäonni on.

Otsikko ilmentää hyvin siirtolaisten kohtaaman todellisuuden. Vastoinkäymiset alkoivat miltei heti suomalaisten saavuttua uuteen kotimaahansa. Jo laivamatkalta väki oli lähettänyt kotiin kirjeitä, joita julkaistiin monissa sanomalehdissä, mutta niissä sävy oli vielä optimistinen ja laivalta raportoidut tunnelmat iloisen jännittyneitä. Pian viestit muuttuisivat.

Katariina Vuoren teksti rullaa vaivattomasti ja mikä tärkeintä, hän osaa herättää menneisyyden eloon ja piirtää historian henkilöt eläviksi. Ainoa, joka hiukan häiritsi lukemista, oli hänen tapansa puhutella useita kirjassa esiintyviä henkilöitä sinä-muotoisesti. Rakasta merikapteeniaan hän sinuttelee kautta koko kirjan, ja se on ihan jees, mutta välillä hämmästelin, kun puhuttelukumppanina oli milloin Nick, milloin Toivo Koivisto, milloin Berndt Grönlund, milloin Thomas More.

Ilahduin kovasti siitä, miten kirjailijan uurastus tuotti lopulta komean hedelmän: näyttöpäätteelle ilmestyi Fridolfin keräämiä kansatieteellisesti arvokkaita esineitä niin Lontoon The British Museumista kuin Smithsonian Nation Museum of Natural History -museosta Yhdysvalloista. Vuori pyydettiin puhujaksi Nahodkan museo- ja näyttelykeskuksen järjestämään kansainväliseen webinaariin, jossa käsiteltiin suomalaisten vaikutusta Kaukoidässä. Sitä kautta hän tutustui myös Höökin sukulaisiin. Löytyisiköhän heiltä uusi tarina, uuden kirjan alku?

Helmet-lukuhaaste

Osallistun Merireittejä menneisyyteen – kun rakastuin kuolleeseen merikapteeniin -kirjalla vuoden 2023 Helmet-lukuhaasteeseen ja kuittaan kirjalla kohdan 30 (kirja on ollut ehdokkaana kirjallisuuspalkinnon saajaksi) (Botnia-palkintoehdokkuus). Kirja sopii myös kohtiin 1 (kirjassa on kartta), 10 (kirjassa on ohjeita ja neuvoja), 12 (kirjan nimi liittyy veteen), 16 (kirjassa kirjoitetaan kirjaa), 19 (kirjassa on paikka, jossa olet käynyt), 20 (kirja kertoo naisesta, joka on matkalla), 29 (kirjassa on minä-kertoja), 35 (kirjassa tehdään työtä, joka on sinulle tuttua), 37 (kirja kertoo elämäntavasta, jota ei enää ole), 40 (kirjassa hylätään jotain), 42 (kirjan nimessä on ainakin kolme sanaa) ja 46 (kirjassa on epätavallinen mies tai poika).