Kirjat,  Lukuhaaste

Ylhäisöperheen kapinallinen katoaa

Kirjailija-toimittaja Jessica Fellowes on tarjonnut englantilaisen Mitfordin aatelisperheen ympärille nivoutuneissa dekkareissaan menneen maailman charmia ja dekadenssia, mutta sarjan uusimmassa teoksessa Mitfordin katoamistapaus (Otava 2022, suomennos Oona Nyström) keskiöön nousevat brittiläisen yhteiskunnan vähävaraiset ja Espanjan sisällissodan osalliset ja uhrit.

Syynä näkökulman muutokseen on Mitfordin perheen yllättäen kadonnut toiseksi nuorin tytär Jessica alias Decca, jonka kiinnostus kommunistiseen ideologiaan on tehnyt hänestä perheen kapinallisen ja jota dekkarisarjan päähenkilö Louisa Cannon lähtee jäljittämään kanaalin yli Eurooppaan.

Skandaaleja ja poliittisia ristiriitoja

Fellowes kietoo dekkarisarjassaan yhteen tarua ja totta. Lordi ja lady Redesdalen eli David ja Sydney Mitford sekä heidän seitsemän lastaan (kuusi tytärtä ja yksi poika) edustavat sukua, jonka juuret voidaan jäljittää Englannin normannivalloituksen aikoihin asti. Mitfordin perheen lapset olivat 1920- ja 30-luvulla tunnettuja ja seurattuja seurapiirihahmoja, ja kirjailija on tutkinut tarkoin heidän skandaalien ja poliittisten ristiriitojen värittämää elämäänsä.

Myös uusimman teoksen ydin on totta – vasta 19-vuotias Decca katosi ja etsintöihin valjastettiin jopa poliittiseen eliittiin kuulunut Winston Churchill – mutta Fellowes ryydittää tarinaa muutamalla muulla fiktiivisellä katoamisella ja talouspetoksella.

Niissä riittää selvitettävää Louisalla ja hänen aviopuolisollaan, entisellä poliisilla Guy Sullivanilla, jotka ovat nyt yhdessä perustaneet yksityisetsivätoimiston. Deccan katoamisen selvittäminen on heidän ensimmäinen toimeksiantonsa.

Mikä on yksilön vastuu sodan uhatessa?

Fellowesin Mitford-dekkarit edustavat rikoskirjallisuuden cozy crime -osastoa. Niihin voi siis hyvillä mielin tarttua sellainen, joka ei halua lukea raa´an väkivallan kuvauksia. Kirjailijan tyyli muistuttaa vanhan ajan seikkailukertomuksia, joissa reipas, neuvokas ja puhdassydäminen päähenkilö antautuu täysillä tehtävänsä toteuttamiseen eikä luovuta, vaikka matkan varrelle osuu jos jonkinlaista vastoinkäymistä.

Mitfordin katoamistapauksessa Fellowes antaa Louisan pohtia yksilön moraalia ja vastuuta yhteiskunnallisessa ja jopa globaalissa kontekstissa, kun hän kuljettaa tarinan henkilöitä kohti Espanjan sisällissotaa. Ei tarvitse lukijana olla Einstein ymmärtääkseen, että kirjailija puntaroi kertomuksensa kautta nykyajan ihmisen roolia ja toimintamalleja sodan uhan alla.

Olen tykännyt Fellowesin sujuvasanaisista ja sadan vuoden takaista elämänmenoa kuvaavista dekkareista siinä määrin, että luin vuoden alussa Mary S. Lovellin yli 600-sivuisen sukukronikan Mitfordin tytöt sodassa ja rakkaudessa (Schildts 2010, suomennos Titia Schuurman), joka piirtää esiin yläluokkaisen perheen elämänkaaren ja tapahtumat dokumentaarisella tarkkuudella. Suosittelen kirjaa lämpimästi (voit lukea siitä lisää tästä linkistä).

Faktan ja fiktion letittäminen on hankala sarka

Jessica Fellowes mainitsee dekkarinsa päätteeksi liitetyssä Kirjailijan huomautuksia -osiossa, miten eriskummalliselta tuntuu kirjoittaa tarinaa, jossa yhdistellään faktaa ja fiktiota. Erityisen vahvaksi hän kuvaa tunnetta tämän uusimman kirjansa yhteydessä.

Ikävä todeta, mutta olen samaa mieltä. Jostakin syystä todellisen ja kuvitellun letittäminen ei tällä kertaa vaikuttanut yhtä luontevalta kuin aiemmissa romaaneissa, ja myös jatkuva poukkoilu lukuisten tapahtumapaikkojen välillä lähinnä ärsytti.

Erityisen hämmentynyt olin loppuratkaisusta, jota pidän epäuskottavana, vaikka kirjailija perusteleekin valitsemansa päätöksen Louisan käytöksen kautta ja vuoropuheluissa muiden kanssa. Se ei kuitenkaan syö kirjan tärkeintä lumoa eli Fellowesin taitoa taikoa brittien lähimenneisyys kiehtovaksi, jännittäväksi seikkailuksi.


Helmet-lukuhaaste

Osallistun Mitfordin katoamistapaus -dekkarilla vuoden 2023 Helmet-lukuhaasteeseen ja kuittaan kirjalla kohdan 20 (kirja kertoo naisesta, joka on matkalla). Teos sopii myös kohtiin 6 (kirjan kansikuvassa on vaate tai kirjan nimessä on jokin vaate), 8 (kirja kertoo pienestä kaupungista), 16 (kirjassa kirjoitetaan kirjaa), 18 (kirja on julkaistu alun perin englannin kielellä), 19 (kirjassa on paikka, jossa olet käynyt), 31 (kirjan kansikuvassa on taivas tai kirjan nimessä on sana taivas), 35 (kirjassa tehdään työtä, joka on sinulle tutua) ja 40 (kirjassa hylätään jotain).

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

error: Content is protected !!