Jännitystä ja hyvän olon hyrinää

HUS! ÄLÄ TULE! YKSITYISALUE.

Lukutaitoinen aikuinen voi näyttämölle pystytetyistä kylteistä päätellä, että vastassa saattaa olla varsin privaatti tyyppi. Pian asia selviää pienimmillekin katsojille, kun pihapiirin omistaja, yksikseen asuva Molli tapaa ovelleen kolkuttavan kulkijan, sukkelasti tepsuttavan ja seurallisen Sisun.

Nykypäivälle niin tyypilliseen tapaan tämäkin tarina alkaa konfliktilla, mutta toisin kuin Arkadianmäellä AHAA Teatterin uudessa Molli ja ystävyyden talo -esityksessä pulmatilanteet ratkaistaan yhdessä keskustelemalla, toisia kuunnellen, omia asenteita kyseenalaistaen ja toimintatapoja muuttaen. Siitä pitävät huolen Molli-kuvakirjojen tekijä Katri Kirkkopelto ja ohjaaja Katja Krohn.

Lopputulos on palkitseva: syntyy ihana ystävyys ja hyvän olon hyrinää.

Hapannaamat saakoot hymyhuulet

Katja Krohn on yhdessä Milko Lehdon kanssa käsikirjoittanut Tampereella syyskuun alussa ensi-iltansa saaneen näytelmän Molli-, Molli ja Kumma sekä Molli ja maan ääri -kirjojen pohjalta. Niiden teemat – yksinäisyys, kaipaus, ystävyys, erilaisuus, rohkeus, itsensä voittaminen – sävyttävät myös Mollin elämää, kun hän etsii suuresta kirjasta tietoa ystävyydestä ja pohtii olemustaan, tunteitaan, toiveitaan sekä suhdettaan sukunsa elämänohjeisiin, Sisuun ja tuntemattomaan maailmaan.

Yksi näytelmän riemastuttavimmista hetkistä on, kun Molli ja Sisu päättävät antaa piupaut Mollin kotia koristavien hapannaamojen asenteille ja [K]Amalia-tädin elämänohjeille. Siinä riittää oppia aikuisellekin: vain paria kirjainta tai yhtä sanaa muuttamalla neuvo saa uuden, aikaisempaa valoisamman ja kannustavamman sisällön. Taidanpa minäkin tarkastella tärkeinä pitämiäni aforismeja uudelleen.

Mielikuvitushahmot muuttuvat todeksi

Katja Krohn on ansioitunut lastenteatterin tekijä, jonka omissa näytelmäteksteissä on jopa anarkistisia sävyjä. Kolmivuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille suositeltava Molli ja ystävyyden talo on tapahtumiltaan ja tunnelmaltaan turvallinen, mutta ei missään tapauksessa tylsä. Päinvastoin, päähenkilöiden elämässä ehtii sattua monenlaisia asioita, hauskoja käänteitä ja loppupuolella jännittävä, ehkä vähän pelottavakin yllätys, ennen kuin noin 50 minuuttia kestävä esitys saa loppuhuipennuksen.

Juuri tämä, tilanteiden nopea muuttuminen ja tunnetilasta toiseen siirtyminen niin, että pienet katsojat pysyvät mukana ja pystyvät eläytymään Mollin, Sisun, olennon ja Kumman kohtaamisiin ja reaktioihin, vaatii näyttelijöiltä läsnäoloa, aitoa dialogia ja tarkkaa ajoitusta. Olen ennenkin hehkuttanut ahaalaisten heittäytymistä ja näyttelijäntaitoja, ja siihen kehuketjuun liitän nyt Oskar Hartmanin ja Roosa Lehtisen.

AHAA Teatterin näyttelijät vuorottelevat esityksen rooleissa. Näkemässäni esityksessä Mollia näytteli Hartman ja Sisuna vipelsi Lehtinen, joka nähtiin myös jättimäisenä Kummana ja joka toteutti veikeän olennon nukketeatterin keinoin. (Toisen vuorotteluparin muodostavat Reetta Hyreen (Molli) ja Teemu Mäkinen (Sisu).)

Pidin siitä, miten Mollin ja Sisun ominaislaatu näkyy näyttelijöiden liikekielessä, ilmeissä ja eleissä, ilman että hahmoista tehtiin karikatyyrejä. Kaksikko onnistuu vaikeimmassa: mielikuvitukselliset hahmot muuttuvat lihaksi ja vereksi, kahdeksi elämän ihmeitä pohtivaksi ystävykseksi, jotka eroavuuksistaan huolimatta pitävät yhtä ja mikä hienointa, kannustavat toisiaan uudenlaiseen rohkeuteen.

Kehut visualisteille ja söpöysvaroitus yleisölle

Kiitän ja kumarran myös esityksen visualisoijille ja äänimaailman suunnittelijalle. Koska AHAA Teatteri kiertää esitystensä kanssa eri puolilla maata, lavastuksen tulee olla käytännöllinen, helposti pystytettävä ja purettava. On ilo huomata, ettei funktionaalisuus ole ajanut kauneuden ja muotokielellä ilottelun yli.

Katri Kirkkopellon kuvien riemu ja ilmeikkyys on nimittäin vahvasti tallella esimerkiksi Mollin kodissa, joka avautuessaan paljastaa hapannaamojen komean potrettirivistön ja liudan värikkäitä mööpeleitä ja tarvekaluja. Iloa ja värikylläisyyttä tarjosivat myös taivaaseen kurkottavat kukat. Niin, ja tietenkin täytyy mainita Mollin ja Sisun ihanan pörröiset olemukset. Niistä pitäisi antaa yleisölle söpöysvaroitus!

Ilouutinen on se, että Molli ja ystävyyden talo -esitys on keväällä 2024 osa Taidekaaren viskareiden teatteri -kokonaisuutta. Taidekaari on Tampereen kaupungin perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen kuuluva kulttuurikasvatusohjelma. Sille aplodit! 👏👏👏

Molli ja ystävyyden talo

Näin esityksen 6.9.2023 AHAA Teatterissa.

Alkuperäisteksti: Katri Kirkkopelto Dramatisointi Katja Krohn ja Milko Lehto Ohjaus: Katja Krohn Lavastus- ja pukusuunnittelu: Aili Ojalo Musiikki ja äänisuunnittelu: Salla Markkanen Valosuunnittelu: Antti Kauppi Nuket: Pia Kalenius Esitystekniikka: Janne Liukku ja Antti Kauppi Lavasterakennus: Antti Kauppi, Aili Ojalo, Perttu Sinervo ja Iivari Vanne Tarpeiston valmistus: Janika Holm, Aili Ojalo ja Alex Saarela Pukujen toteutus: Työhuone Hengari Rooleissa: Oskar Hartman ja Roosa Lehtinen

Pääkuva: Oskar Hartman Kuva © Jari Kivelä

Sain esitykseen kutsuvieraslipun.