Luonnon tunteva parantaja vai noitanainen?

Punainen noita (Aula & Co 2024) on kirjailija Jenna Kostetin helmikuussa julkaistu romaani tosielämän parantajanaisesta, 1600-luvulla eläneestä liitsolalaisesta Valpuri Kinnistä, jota syytettiin useaan otteeseen noituudesta.

Valpurin tarina ei ollut minulle entuudestaan tuttu, ja tartuin kirjaan innokkaasti, sillä pidin kovasti viime syksynä lukemastani Kuuden Katarinan jäljillä, jossa Kostet kertoo Turun linnassa eri aikoina eri tavoin vaikuttaneista naisista.

Parantaja kolmannessa polvessa

Kansatieteen oppiaineesta Turun yliopistosta valmistuneen kirjailijan historiallinen tietämys näyttäytyy jälleen vahvana ja Valpurista piirtyy monipuolinen, luonteikas ja sisukas henkilökuva. Hän on parantaja jo kolmannessa polvessa, tuntee luonnonantimet ja osaa käsitellä eläimiä.

Poikkeuksellista kyllä, Valpuri osasi myös lukea. Moinen oppineisuus ei miehiä miellyttänyt, sillä aika oli varsinkin maaseudun naisille kurjaa yhteiskunnassa, jossa he olivat joko holhokkeja tai aviomiehensä määräysvallan alaisia.

Valpurin vesikoe Turun Aurajoessa

Punainen noita kuvaa Valpurin polveilevaa tarinaa Tukholmasta Turkuun, Satakuntaan, Liitsolaan ja Sarkkilan Kouvonojaan. Noitavainot ovat käynnissä, ja käräjille päätyy ensin äiti, myöhemmin tytär. Vuonna 1635 taikakeinojen käyttämisestä syytetty Valpuri joutuu vesikokeeseen ja hänet heitetään sidottuna Turun Aurajokeen. Mutta matka jatkuu vielä.

Pidän siitä, miten Kostet avaa menneisyyden Suomea ja ihmisten arkea, ajatuksenjuoksua sekä köyhissä oloissa selviytymisen tapoja. Tarinassa on paljon edestakaisuutta, mutta niin oli varmasti myös Valpurin elämässä.

Kuinka kestävää on sisarrakkaus?

Vain yhtä ihmettelin läpi kirjan; sitä, miten ymmärtäväisesti Valpuri loppuun asti suhtautuu veljeensä, joka jo ensimetreillä tuo esiin, ettei hän hyväksy äitinsä ja sisarensa noitakeinoja.

Minun on vaikea uskoa, että niin terävä-älyinen ja oikeudenmukaisuutta alati painottava nainen – jollaisena kirjailija päähenkilönsä kuvaa – sietäisi veljensä yhä tympeämmäksi käyvää käytöstä ja julmia temppuja vain verisukulaisuuden tähden.

Mutta kaiken kaikkiaan kiinnostava romaani naisesta, joka valitsi oman tiensä. #suosittelen

Helmet-lukuhaaste 2024

Punainen noita sopii haasteen kohtiin 2 (kirjassa tehdään taikoja), 7 (kirjassa rakastutaan), 9 (kirjassa joku karkaa), 17 (kirjassa on ärsyttävä henkilöhahmo), 19 (kirjassa on mainittu Suomi), 24 (kirjan tapahtumat sijoittuvat pääkaupunkiin) (osittain), 29 (kirjassa valehdellaan), 33 (kirjassa muutetaan maalle), 35 (kirjassa vietetään aikaa luonnossa), 40 (kirjassa on erittäin kylmä tai kuuma), 41 (kirjassa syntyy lapsi) ja 49 (kirja on julkaistu vuonna 2024). Kirjan kauniin kannen on suunnitellut Sanna-Reeta Meilahti.