Kirjat,  Lukuhaaste

Uhkaavat koodit meissä ja muissa

Rakastan uppoutua hyvään tarinaan. Sellaiseen, jossa väylä toisenlaiseen maailmaan avautuu kuin vaivihkaa oman todellisuutemme reunamilta. Kirjailija Tiina Raevaara hyödyntää siirtymään tiedettä Tulevaisuuden aaveet (Haamu 2024) -novellikokoelmassaan, joka kahdeksan tarinan kautta pakottaa lukijan pohtimaan paitsi erilaisten rajojen ylittämisen mahdollisuuksia myös niiden seurauksia ja inhimillistä hintaa.

Raevaara tunnetaan aiheisiin syvällisesti perehtyvänä tieto- ja kaunokirjailijana ja sujuvakielisenä kolumnistina. Hänen ensimmäinen novellikokoelmansa En tunne sinua vierelläni julkaistiin vuonna 2010, ja seuraavan vuoden helmikuussa sille myönnettiin Runeberg-palkinto. Myös niissä tarinoissa teksti johtaa usein oudoille laduille, surrealismiin.

Yksi palkitun teoksen kertomuksista, Luojani, luomani, sisältää lauseen, joka on kuin avain uuden kokoelman tarinoihin: ”Luominen, sanoo kuin ajattelisi, ”tekee ihmisestä jotain ylempää. Melkein Jumalan. Jos osaa luoda, ei voi olla enää tavallinen ihminen.”

Kiehtovaa kauhufiktiota

Tulevaisuuden aaveet -kirjan novelleissa eletään lähi- ja vähän kauempana tulevaisuudessa. Osa tapahtumista sijoittuu Maahan, osa muualle avaruuteen, kuten Gliese-planeetalle. Yhteisenä nimittäjänä toimivat tieteelliset innovaatiot, jotka houkuttavat tavoittelemaan ylimaallista valtaa, tai jotain ennen kokematonta, tai kuten Uuden elämän houkutus -novellissa, kuolleen rakastetun nerouden henkiin palauttamista.

Raevaara kirjoittaa teoksensa jälkisanoissa, miten kauhufiktiossa – jollaiseksi myös Tulevaisuuden aaveet voidaan määritellä – on jo pitkään elänyt eräs arkkityyppi, nimittäin ”hullu tiedemies”. Sellaisen lukija kohtaa – joskaan ei välttämättä kasvokkain – esimerkiksi novellissa Corot, jossa tutkimuskohde kahmaisee biologin mielen otteeseensa niin vahvasti, että lähimmäisten elämästä tulee pelkkää vaihtovaluuttaa.

Kirjailija on koulutukseltaan geneetikko ja filosofian tohtori, ja se näkyy tekstissä perinnöllisyystieteen tutkimusta, menetelmiä, ilmiöitä ja mekanismeja koskevan aineiston asiantuntemuksessa – tai ainakin tällaiseen maallikkoon Raevaaran oman alansa kuvailu menee täydestä. On kiehtovaa lukea näiden elämän koodinpurkajien – kuten Esperanza-novellin minämuodossa puhuva geneetikko itseään kutsuu – työtavoista ja reaktioista, kun tutkimuslaitteen ruudulle ilmestyy jotain tavallisuudesta poikkeavaa.

Alati kiristyvää jännitystä

Tiedekysymysten ja -pohdinnan ohella kirjailija nostaa muutamassa tarinassa esiin uskonnon, jumaluuden ja magian roolit ihmisten elämässä. Kuninkaallisen tulen kaupunki -novelli sai ainakin minut pohtimaan, millaisia tekoja vaaditaan, jotta joku nousee muiden sokeasti seuraamaksi esikuvaksi. Miksi osa ihmisistä ylipäänsä haluaa uskoa yliluonnollisen olemassaoloon? Entä vaikuttavatko geenit uskonnollisuuteen? Mitä kaikkea meihin on oikein koodattu?

Ihailen siitä, miten Raevaara osaa rakentaa aina vain suuremmille kierroksille yltyvän jännittävän tunnelman. Englanninkielinen sana suspense – tietty jännityksen ja jopa hermostuneisuuden tunne, kun tietää että kohta tapahtuu jotain, muttei mitenkään pysty arvioimaan, mitä ja mistä suunnasta se jokin yllättävä iskee – on novelleissa poikkeuksellisen hallitusti läsnä.

Mikä parasta, hän ei tarjoile onnellisia loppuja, tai jos ratkaisu sellaiselta ensilukemalta tuntuu, mieltä alkavat pian vaivata päätekohdan jälkeiset hetket. Ja tämä on ehkä painavin kehuni: yksikään Tulevaisuuden aaveet -kokoelman novelleista ei tyhjene kertalukemisella, saati hälvene muistilokeroista viimeisen pisteen jälkeen. Lisäpojoja ropisee rikkaasta kielenkäytöstä.


Helmet-lukuhaaste 2024

Tulevaisuuden aaveet sopii haasteen kohtiin 7 (kirjassa rakastutaan), 9 (kirjassa joku karkaa), 16 (kirjassa on valokuvia), 17 (kirjassa on ärsyttävä henkilöhahmo), 20 (kirjan on julkaissut pieni kustantaja), 23 (suomalainen dekkari tai salapoliisi- tai jännityskirja), 29 (kirjassa valehdellaan), 31 (kirjassa on vammainen henkilö), 32 (kirja on alun perin kirjoitettu kielellä, jolla on korkeintaan 10 miljoonaa puhujaa), 35 (kirjassa vietetään aikaa luonnossa), 37 (kirja, joka herättää voimakkaita tunteita), 38 (kirjan kannessa tai nimessä on käsi tai kädet), 40 (kirjassa on erittäin kylmä tai kuuma), 41 (kirjassa syntyy lapsi) ja 49 (kirja on julkaistu vuonna 2024).

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

error: Content is protected !!