Tuire Ranta-Meyer on viettänyt 35 vuotta tutkien Erkki Melartinin (1875–1937) elämää, sävellyksiä, pedagogin työtä ja johtajuutta. Perehtyneisyys näkyy. Sibelius-Akatemian viime vuonna julkaisema lähes 800-sivuinen teos Niin nuori, niin palava on paras koskaan lukemani elämäkerta.
Kirjan luettuani hämmästyin, miten vähän olin tiennyt tästä Käkisalmella syntyneestä sivistyneestä kosmopoliitista ja monien sairauksien koettelemasta taiteilijasta, joka voimiensa äärirajoillakin ei ainoastaan säveltänyt elähdyttäviä teoksia vaan myös rakensi ja kehitti maamme musiikkikulttuuria monin tavoin.
Ranta-Meyerin teos on paljon enemmän kuin yhden ihmisen taipaleen kartoitus. Se avaa näkymän sekä suuriruhtinaskunnan ajan että itsenäisyyden alun Suomeen ja valottaa oivallisesti noiden kausien ilmapiiriä, mentaliteettia, yhteisön tavoitteita ja Helsingin sivistyneistön intrigejä. Melartinin seurassa lukija pääsee myös toistuvasti Euroopan metropoleihin ja lopuksi kaukomaille, aina Intiaan asti.