Katse poimii ympyröitä yhden toisensa jälkeen. Jotkut niistä ovat metsään tehtyjä reikiä, toiset valtavia risupalloja, osa oksista taivutettuja aukkoja, kuin väylä toiseen maailmaan, uuteen ulottuvuuteen. Yksi pyöreä oranssinen katseenvangitsija on työstetty raitapuun ruskaisista lehdistä.
Kuvataiteilija Antti Laitisen näyttely Hämeenlinnan taidemuseon Lohrmann-rakennuksessa tarjoaa katsojalle eri tavoin muokattua metsää. Luonto on hänelle samanaikaisesti materiaalia ja runsaslajinen ihmetyksen aihe.
Valtaosa Sisällä metsä -näyttelyn teoksista on valokuvia ja videoita. Niiden joukossa on yläsalia hallitseva kineettinen veistos, hiljakseen kääntyvä oksista koottu jättipallo, Tangle. Teosten juju piilee ajassa ja taiteilijan urakoinnissa. Ennen kuin Laitinen on tallentanut näkymän tai miljöön kamerallaan, hän on muovannut luontoa viikkoja, kuukausia, kenties jopa vuosia.
Laitisen teokset ovat kauniita – ihastuin täpöillä Autumn Act I ja Autumn Act II -pariteokseen – mutta jotkut niistä viilsivät pahemman kerran ja saivat miettimään, pitääkö taiteenkin nimissä rääkätä puita. Osa katsojista nähnee esimerkiksi vuonna 2019 valmistuneen videoteoksen Fall and Rise hauskana leikkinä – siinä mäntyä roikotetaan ja liikutetaan sätkynuken lailla, mikä lopulta rikkoo sen paloiksi – mutta minua teos suretti. Katsomiskokemukseeni vaikutti todennäköisesti vastikään lukemani Linnea Kuuluvaisen romaani Metsän peitto (Gummerus 2024), jossa luonto kostaa ihmiskunnalle vuosisatojen aikana kokemansa vääryydet.
Antti Laitisen Sisällä metsä -näyttely on esillä Hämeenlinnan taidemuseossa 18.10.2026 asti.