Olen kesäkakara, keskellä suvea syntynyt. Tänä aamuna olen jälleen laskenut pitenevien päivien minuutteja ja odotan malttamattomana kevään tuloa.
Niin vahva kuin lämmön ja valon kaipuuni onkin, osaan myös arvostaa talvisen luonnon kauneutta. Kuten tänään, kun suunnistin entiseen työpaikkaani ja jäin ihailemaan sumun pehmentämää lumista maisemaa, hiilipiirrosmaisia huurteisia puita ja arkkitehti Birger Federleyn yli sata vuotta sitten suunnittelemaa komeaa navettarakennusta tuplatorneineen.