Perinteinen kesätraditioni, räsymattojen pesu, jäi tänä vuonna osaltani elokuun hommaksi, koska taloyhtiömme mittava remontti on pannut rutiinit sekaisin. Asuinkerrokseni asuntojen sähkösaneeraus saatiin kuluvalla viikolla päätökseen, joten pääsen vähitellen siirtämään huushollini mööpelit ja tavarat paikoilleen. Toki odottelen yhä patteriverkoston ilmaustöitä ja jonkun timpurin pitäisi tulla korjaamaan purkaamansa sokkelit…
Mäntysuopa, tuo pesuaineiden klassikko, tuo aina mieleeni lapsuuden kesät, vapaudelta maistuvan mökkielämän, aavan järvenselän, puulaiturin, rannan pikkukalat ja sukeltavat silkkiuikut… Nykyään pesen matot kaupungin matonpesupaikalla. Luksusta tämäkin: 12 teräsallasta pesulautoineen, mankeli veden puristamista varten, valutuspuomit ja pöytä penkkeineen lepohetkeä varten. Mikä parasta, edessäni avautuu näkymä Näsijärvelle ja ylläni kiitävät kesän airueet, alati visertävät pääskyset. Ihana arki!