Huh-huh! Niin väkevä, monisäikeinen ja ylenpalttinen elämys on Samuel Harjanteen ohjaama Wicked, että kotiin päästyä piti vain hengitellä ja tyhjentää päätä kaikista kuvista, väreistä, vuoropuheluista, tiheästä tunnelmasta, tanssikohtauksista, häikäisevistä sooloista ja duetoista, jylisevästä musiikista ja lentävien apinoiden huudoista.
Ymmärrä oikein: tämä on vilpitön kehu. Oli ihanaa vain istua teatterin katsomossa ja nauttia, kun taiten tehty musikaali vei mukanaan.
Tarina sijoittuu yhdysvaltalaisen kirjailija L. Frank Baumin luomaan Ozin maahan, mutta Wickedin pohjana toimiva Gregory Maguiren samanniminen fantasiaromaani tarjoaa vaihtoehtoisen näkemyksen alkuperäistarinan henkilöistä, ennen kaikkea Lännen ilkeästä noidasta, jolle Maguire on antanut nimen Elphaba Thropp.
Teemoja on useita: erilaisuus, hyvyys, pahuus, propaganda, rakkaus, suku, syrjintä, toisinajattelijoiden vaientaminen, viha, vallanhimo, ystävyys. Tietenkin myös magia ja fysiikan lakien toistuva kumoaminen, kun kerran fantasiamaailmassa liikutaan. Mutta totta puhuen ohitin monet näistä tarinan käänteisiin kudotuista ylevistä aatoksista ja keskityin ihailemaan esiintyjien ja koko teatterikoneiston yhteistyötä.
Tampereen Työväen Teatterin Wicked on massiivinen ja visuaalisesti pyörryttävän runsas tuotanto, ja silti – ja tähän isot aplodit – se onnistuu nostamaan yksilösuoritukset hienolla tavalla framille. Jyrki Mänttärin puhuvia Eläimiä edustava Tohtori Dillamond, jolta viedään nöyryyttävällä tavalla puhe- ja opetusoikeus, onnistuu lyhyessä ajassa koskettamaan katsojaa ja perustelemaan Elphaban kapinoinnin Ozin hallintoa vastaan. Entäpä Saska Pulkkisen Chistery-apina! Vahva tanssijan tausta näkyi oivallisesti Pulkkisen ilmaisussa, kun hän viesti Chisteryn ajatuksia, tunteita ja muodonmuutoksen kipua kehon liikkeiden, asennon ja läsnäolon avulla.
Päähuomio on tietenkin noidiksi opiskelevassa kaksikossa, Yasmine Yamajakon Elphabassa ja Nomi Enckellin Glindassa. Yamajakon jännällä tavalla metallinen lauluääni ja paikoin stadilainen ääntämys oli itselleni tuttu jo TTT:n Kaunotar ja Hirviö -musikaalista. Sen sijaan Enckellin kevyesti soliseva uljas sopraano ja ennen kaikkea hänen komiikan taitonsa ja tarkka ajoituksensa pääsivät yllättämään. Ihan mahtava Glinda! Tietenkin pitää mainita myös Shiz-yliopiston rehtori Madame Morrible, joka jälleen upeasti laulavan Petra Karjalaisen pro-käsittelyssä muuntuu hyiseksi säiden jumalaksi ja kylmäveriseksi manipulaattoriksi.
Lyhyesti: Jos satut pitämään vihreästä tai pinkistä, jos kaipaat elämääsi magiaa mahan täydeltä (lue: noin kolmen tunnin ajan), jos ylipäänsä rakastat musikaaleja loisteliaine pukukavalkadeineen ja tanssikohtauksineen tai jos tahdot nähdä aidon kummelimiehen velhona, ota suunnaksi 125-vuotista taivaltaan juhliva työväenteatteri. Wicked on TTT:n ohjelmistossa tämänhetkisen tiedon mukaan 31.12.2026 saakka.
Kuvassa Yasmine Yamajakon Elphaba loitsii väkevästi. Valokuva © Kari Sunnari.