Miten upeita jugendrakennuksia Tampereella onkaan ollut, kiitos arkkitehti Birger Federleyn (1874–1935), joka teki valtaosan urastaan rakkaassa rieväkylässämme uutta suunnitellen ja kaupunkikuvaa tyylikkääksi muokaten. Harmi vain, etteivät jälkipolvet ole aina ymmärtäneet vanhojen kaunottarien päälle, vaan moni helmi, kuten J. W. Blomin talo, Pulla-Helinin talo ja elokuvateatteri Scala, on purettu modernimpien rakennusten tieltä.
Vapriikin kuva-arkiston tutkija Antti Liuttunen piti maanantaina luennon Federleyn elämästä, työstä ja saavutuksista, enkä ollut ainoa, joka vuoroin ihasteli ja vuoroin huoahteli pettymystään valokuvien äärellä. Toki paljon on myös säilynyt, kuten vuonna 1917 valmistunut Niemen tilan komea navetta- ja tallirakennus, jossa luento järjestettiin ja jonka tiloissa toimivat nykyään mm. Rientolan setlementti, akustisen kitaran erikoisliike Riento Guitars, Sisustus Severiina ja Makutuotteen kahvila.
Ehkä eniten vaikutuin Birger Federleyn Lintulammin kaupunginosaa koskeneesta asemakaavasta.
Brittiläisestä puutarhakaupunkiliikkeestä inspiraatiota saanut Federley luonnosteli vuonna 1916 Lielahden tuotantolaitosten työntekijöille oman asuinalueen, jossa oli viihtyisiä puurakenteisia neljän perheen asuntoja, kaksostaloja ja englantilaistyyppisiä mansardikattoisia rivitaloja. Olennaista oli vihreys: väljät tontit mukautuivat maastoon ja kullekin tontille oli varattu tilaa pihamaille, joissa oli mahdollista viljellä ja kasvattaa puutarhakasveja. Asuintonttien lisäksi asemakaava sisälsi useita puisto-, leikkikenttä- ja viheralueita. Ihan mahtava suunnitelma.
No, sehän ei sellaisenaan koskaan toteutunut. Tehokkuusajattelu ohitti puutarhakaupunkiperiaatteen eli talot rakennettiin tiiviimmin. Kahdeksan rivitalon sijaan Lielahteen nousi vain kaksi kymmenen perheen rivitaloa, jotka nekin on jo ehditty purkaa; ensimmäinen vuonna 1976 ja toinen vuonna 1991.
Liuttunen huomautti luennollaan aiheellisesti, miten Tampereen kaupunkisuunnittelijoiden olisi ollut syytä perehtyä Federleyn suunnitelmiin, ennen kuin Hiedanrannan, Niemenrannan ja Lentävänniemen alueiden lisärakentamiseen ryhdyttiin.
Näsijärven puoleista Länsi-Tamperetta markkinoidaan historiallisesti merkittävänä alueena, mutta se ei kyllä millään tavalla näy rakennuttajien toiminnassa. Päinvastoin, alueelle nousee jatkuvalla syötöllä kerrostaloja ja jopa 40 metrin korkuisia tornitaloja. Useita luonnonniittyjä ja viheralueita on hävitetty tehorakentamisen tieltä ja sama tuhorumba vain jatkuu.
Hei-hei Birger Federley, kiitos kun visioit Suomen Manchesterille eleganttia kaupunkikuvaa ja loit inhimillistä ja viihtyisää työväenarkkitehtuuria. Olisitpa vielä täällä.